Jääkiekon pudotuspelien ratkaisuotteluissa lentävät rantapallot eivät ole mikään uusi keksintö.
Ensimmäisen kerran pallot lensivät vuoden 1986 koripallon SM-sarjan loppuottelun alkajaisiksi, tosin yleisöön päin.
- Jokaisella pelaajalla oli rantapallo. Juoksimme Kisahallin kopista keskelle kenttää ja heitimme ne katsomoon, kertoo tuolloinen Torpan Poikien takamies Kari-Pekka Klinga.
- Veikkaan, että se oli toinen finaali. Neljännessä johdimme 2-1-voitoissa ja meillä oli kotiottelu. Luulen, että siinä vaiheessa keskityimme enemmän koripalloon kuin rantapalloiluun. Mutta olimme niin hulluja silloin, että se voi olla neljäs pelikin.
ToPon rantapallohuumori oli alkanut heti kauden alussa. Paikallisvastustaja Helsingin NMKY oli sarjan ykkösjoukkue, joka valmentajiensa Eero Saarisen ja Henrik Dettmannin johdolla harjoitteli uudella tavalla. Tokaisu, jonka mukaan Namikan pelaajat olivat urheilijoita ja muut rantapalloilijoita, sai Klingan innostumaan.
- Minuahan se huvitti suunnattomasti. Olin siihen aikaan suulas kaikissa asioissa ja rupesin, ettei meillä muilla ole mitään mahdollisuuksia, mehän olemme rantapalloilijoita, Klinga kertoo.
Sattumalta Klinga voitti pallon kaupan arvonnassa ja lelu alkoi kiertää mukana peleissä.
- Lisäksi joku lehti teki meistä jutun, jossa olimme polvia myöten lumessa jenkkivahvistuksen kanssa rannalla pelaamassa rantapalloa, Klinga muistelee.
Namika voitti runkosarjan ja ToPo oli neljäs. Pudotuspeleissä helsinkiläisjoukkueet kohtasivat välierissä ja rantapalloilijat kukistivat urheilijat. Mestaruus ratkesi neljännessä loppuottelussa KTP:tä vastaan.
Ammattimaisuus syö legendat
Klingaa muisto huvittaa kovasti, mutta hän ei usko, että vastaavia legendoja enää syntyisi.
- Peli on sen verran ammattimaista, ettei kenelläkään ole pokkaa ottaa alkuverryttelyyn rantapalloa. Meillä se oli koko ajan mukana, ensin yksi, jossain vaiheessa vähän enemmän, Klinga toteaa.
Helsingin NMKY oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että ammattimaisuus on saavuttanut nykyiset mittasuhteet.
- Namika oli 1980-luvulla ehkä ensimmäinen joukkue, joka lähti viemään harjoittelua eri tavalla eteenpäin kuin koripallossa oli totuttu. Kun kaikki kuulivat, mitä he tekevät, niin siitähän se lähti, Klinga sanoo.
- Kaikkia Mestaruussarjan joukkueita haukuttiin rantapalloilijoiksi, me kaivoimme sen positiiviseksi. Se oli hauska tarina.
"Ehkä se on yleisölle kiva"
Jääkiekkokatsomoiden perinteeseen heittää häviäjälle rantapalloja Klinga suhtautuu kaksijakoisesti. Hänen mielestään tapa kuitenkin kuuluu lajiin.
- En tiedä, mistä juttu on lähtöisin, mutta ehkä se on yleisölle kiva. Voin kuvitella, että aika moni ihminen Hämeenlinnassa nautti siitä, että sai heittää Jokereille yhden rantapallon, Klinga pohtii.
Entinen koripallohuippu ei pidä tapaa epäkunnioittavana.
- Tuohon lajiin kuuluvat tietyt asiat. En osaa ajatella sitä sillä tavalla.
Jos koripallokatsomoista alkaisi lentää rantaleluja, ei Klinga sitä panisi pahakseen. Joitakin kertoja palloja on lentänyt parketille, kuten 2011 Korihait-Honka-puolivälierien ratkaisun jälkeen.