Suomen koripallomaajoukkue viettää tänään välipäivää MM-parketeilta ja pelaajat saavat tärkeän hengähdystauon koripallosta. Joku haluaa nähdä perhettä – toiset kamppailevat vastakkain toisenlaisilla pelikentillä.
Voitokkaan Ukraina-ottelun jälkeen Suomen koripallomaajoukkue oli syystäkin hyvällä tuulella. Sunnuntai-iltana Susijengi pääsi tapaamaan mylvivää fanilaumaa ja maanantaina edessä on välipäivä otteluista.
Joukkueen ohjelmassa on välipäivänäkin kahdet harjoitukset, mutta aikaa on varattu myös koripallon ulkopuolisille asioille.
- Minun ja Mikon (Koivisto) täytyy varmaan vähän nöyryyttää Sasua (Salin) ja Masaa (Matti Nuutinen) Xboxilla, kun pari viimeistä päivää olemme pelanneet Fifaa ja pelit ovat menneet meidän hyväksi. Saa nähdä, miten käy. He voittivat yhtenä päivänä pari matsia ja rupesivat huutelemaan, nyt ei ole hirveästi enää huudeltu ja on ollut aika hiljaista poikaa, Gerald Lee junior naureskeli.
- Meillä on ollut vähän vaikeaa joo, viimeiset pelit oltiin aika huonoja Masan kanssa. Mutta sitä ennen voitettiin ne, joten eikö se ole nyt 1-1, Salin laski.
Petteri Koponen näkee välipäivän tärkeimpänä asiana palautumisen. Nyt välipäivät on käytettävä paremmin hyödyksi, kuin vuoden takaisissa EM-kisoissa.
- Olimme siellä lepopäivien jälkeen aina vähän huonolla jalalla. Pitää löytää se kultainen keskitie, että ei treenata liikaa, mutta ei liian vähänkään, että kroppa pysyy virkeänä, Koponen pohti.
USA-ottelun murskajaisten jälkeen voitto Ukrainasta nosti selvästi tunnelmaa joukkueessa.
- Se on pääasia, että olemme valmiita seuraavaan peliin ja Teemukin (Rannikko) alkaa heittää lisää kolmosia levyn kautta, niitä pitää varmaan vähän treenailla huomenna, Koponen heitti viitaten Rannikon sunnuntaina upottamaan tärkeään kaukoheittoon.
Koposen kommentteja palautumisen tärkeydestä seurannut Rannikko heitti välittömästi oman piikkinsä takamieskollegalleen.
- Onhan se pakko (keskittyä palautumiseen), jos 25-vuotiaana alkaa kramppailemaan, vai miten vanha sä olet?
- Pitää laittaa tukisukat nuoren pojan jalkaan, ei se nyt niin voi olla, että joka toisessa ottelussa kramppaa jalat!
Vitseistä huolimatta myös 33-vuotias Rannikko myöntää palautumisen - niin fyysisen kuin henkisen, olevan tärkeässä osassa jatkopelejä ajatellen.
- Palautuminen on kaikki kaikessa. Hyvät yöunet ja olisi aika kiva nähdä oma perhe täällä, tavata lapset ja saada niistä vähän lisää energiaa, Rannikko luetteli.
- Sitten kun treenit käynnistyvät, niin keskittyminen on kaikilla totta kai koripallossa, mutta pitää siinä vähän antaa aivoille muutakin.