Koripallo rantautui Suomeen 1930-luvulla. Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran keväällä 1939, peräti 12 joukkueen voimin. Ensimmäisen mestaruuden voitti helsinkiläinen Yliopistokoripalloilijat. Alkuvaiheessa lajia pelattiin lähinnä pääkaupunkiseudulla.
Euroopan mestaruuskisoihin Suomi osallistui ennakkoluulottomasti samana vuonna, 1939. Kyyti kylmäsi, ja Suomi hävisi kisojen kaikki seitsemän otteluaan. Viroa vastaan Suomi onnistui tekemään yhden (1) pisteen, ja Liettua kuritti Suomea tylysti 112-9.
Sotavuosista huolimatta koripallo levisi 1940-luvulla hiljalleen maakuntiin. Leviämistä hidasti ankara välinepula. Vielä 1950-luvulla useampi koripalloseura omisti vain yhden pallon.
Vuonna 1948 Suomeen saapuivat ensimmäiset mormonisaarnaajat Yhdysvalloista. He osallistuivat innokkaasti myös koripallon ilosanoman levittämiseen. Saarnaajana Suomeen saapui myös maajoukkueemme päävalmentajana pitkään toiminut Robert Petersen.
1950-luvulla laji vakiinnutti asemansa Suomessa. Suomi osallistui säännöllisesti joka toinen vuosi pelattuihin EM-kisoihin, mutta menestys antoi odottaa itseään. Suuri murros tapahtui lopulta 1960-luvulla, jolloin Suomi nousi hetkeksi lajin suurmaiden joukkoon.
Kultainen 1960-luku
Maajoukkueemme päävalmentaja Kalevi Tuominen teki vuonna 1960 neljän kuukauden opintomatkan Yhdysvaltoihin. Neljä vuotta myöhemmin Tuominen onnistui vakuuttamaan Suomen Olympiakomitean. Komitea päätti pitkien neuvottelujen jälkeen lähettää maajoukkueemme vuoden 1964 olympiakisojen karsintaan, ja lupautui maksamaan matkasta koituvat kulut, jos Suomi selviytyy itse kisoihin.
Karsinnoissa Tuomisen valmentama nuorentunut maajoukkueemme eteni kaikkien yllätykseksi voitosta voittoon. Ratkaisupelissä Suomi kohtasi Bulgarian. Ottelu eteni tasaisena viime minuuteille, kunnes Tuominen komensi joukkueensa Yhdysvaltain matkallaan oppimaansa paikkaprässiin. Suomi voitti päätösminuutit vakuuttavasti 14-2 ja eteni itse kisoihin.
Suomen vuoden 1964 koripallomaajoukkue on edelleen ainoa suomalainen palloilumaajoukkue, joka on edennyt karsintojen kautta kesäolympiakisoihin.
Amerikan herkkua
Itse olympiakisoissa Suomi voitti yhdeksästä ottelustaan neljä, ja sijoittui lopulta 11:ksi.Alkusarjassa maajoukkueemme kohtasi muun muassa olympiavoittoon edenneen Yhdysvallat.Ottelu päättyi Suomen 51 - 77 tappioon. Maajoukkueemme kaikkien aikojen paras pistemies Kari Liimo tykitti ottelussa 19 pistettä.
Viisi vuotta myöhemmin Liimo varattiin ensimmäisenä suomalaisena tarunhohtoiseen NBA-liigaan, Los Angeles Lakersin joukkueeseen. Sopimusta Lakersin kanssa ei kuitenkaan syntynyt ja Liimo jatkoi uraansa Suomessa.
Vuonna 1967 Suomi sai järjestettäväkseen EM-kisat. Alkulohkossa Suomi kaatoi muun muassa lajin suurmaihin lukeutuneet Espanjan ja Tsekkoslovakian. Pääsy mitalipeleihin ratkesi lopulta tulikuumassa ottelussa Jugoslaviaa vastaan.
Päävalmentaja Tuominen komensi ottelun ratkaisuhetkillä suomalaispelaajan tekemään siihen aikaan tuiki harvinaisen tahallisen virheen. Ottelun tuomari reagoi virheeseen suihkukomennuksella, ja yleensä hillitty suomalaisyleisö tuomarin ratkaisuun mellakalla.
10-tuhatpäinen yleisö alkoi viskoa areenan irtaimistoa kentälle. Ottelu keskeytettiin puoleksi tunniksi, ja katsojat rauhoittavat vasta kun lajiliiton pääsihteeri uhkasi sulkea Suomen kisoista. Ottelu päättyi lopulta Jugoslavian yhdeksän pisteen voittoon. Suomi siis putosi mitalipeleistä, mutta sijoittui lopulta komeasti kuudenneksi.
HKT Euroopan huipulla
Suomi menestyi 1960-luvulla myös seurajoukkuetasolla. Helsingin Kisa-Toverit, HKT, voitti vuosikymmenen alussa legendaarisen Pentti Salmen valmennuksessa viisi Suomen mestaruutta putkeen, mikä avasi säännöllisesti tien eurokentille.
Kaudella 1963-1964 HKT eteni Euroopan Cupissa aina puolivälieriin asti. Niissä vastaan asettui Italian suurseura Simmenthal Milano. HKT voitti Liimon veljesten johdolla kotipelinsä, mutta putosi vierastappion myötä niukasti jatkosta. Saavutus on edelleen suomalaisen seurajoukkuehistorian merkittävin.
Seuraavalla kaudella HKT eteni jälleen pudotuspeleihin, joissa vastaan asettui kuninkaallinen Real Madrid. HKT tykitti kotipelissään yli 100 pistettä, mutta hävisi niukasti. Kotipelissään Real varmisti jatkopaikkansa ja eteni aina mestaruuteen asti.
Myötähäpeää
Kaikki hyvä päättyy aikanaan, niin myös Suomen koripallomaajoukkueen menestys.
Seurannut kuiva kausi katkesi hetkellisesti vuonna 1977, jolloin Suomi eteni kymmenen vuoden tauon jälkeen EM-lopputurnaukseen. Kisoissa Suomi hävisi alkulohkon kaikki ottelunsa.
Seuraava kuiva kausi kesti lähes kaksi vuosikymmentä. Henrik Dettmannin valmennukseen 1990-luvun alussa siirtynyt Suomi voitti vuoden 1995 EM-karsinnoissa muun muassa Venäjän ja eteni kahdeksantoista vuoden tauon jälkeen itse kisoihin.
Suomi lähti lopputurnaukseen menestymään, mutta pelit kulkivat alakanttiin. Suomi hävisi kaikki alkulohko-ottelunsa ja tie luonnollisesti nousi pystyyn. Selostin Suomen ottelut paikanpäällä Kreikassa ja päätöspelin jälkeen totesin Suomen otteiden synnyttäneen hetkittäin myötähäpeän tunteita. Tähän palattiin myöhemmin.
Uuteen nousuun
Henrik Dettmann siirtyi keväällä 1997 Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi. Menestys seurasi nopeasti. Vuoden 2001 EM-kisoissa Saksa eteni välieriin ja kaksi vuotta myöhemmin Dettmannin valmentama Saksa voitti sensaatiomaisesti MM-pronssia. Pidän saavutusta suomalaisen palloiluvalmennuksen kaikkien aikojen kovimpana.
Suomen maajoukkue puolestaan sukelsi vuoden 1995 kisojen jälkeen syvälle, aina maanosan B-divisioonaan. Uusi nousu alkoi päävalmentajaksi palanneen Dettmannin johdolla vuoden 2011 EM-kisojen karsinnoista.
Vuoden 2011 kisat laajennettiin 24-joukkueiseksi, ja Suomi eteni jatkokarsintojen kautta lopputurnaukseen. Ratkaisevan karsintapelin jälkeen kävin onnittelemassa uusvanhaa päävalmentajaa. Kuitti tuli välittömästi, ”No, tunsitko myötähäpeää…?” kysymyksen muodossa. En, päinvastoin!
Uudelle tasolle
2010-luvulla Susijengi on vakiinnuttanut paikkansa Euroopan huippumaiden joukossa. Sekä vuoden 2011 että 2013 EM-kisoissa Suomi eteni alkulohkostaan jatkoon, mutta jatkolohkossa pudotuspelit jäivät niukasti haaveeksi. Molemmissa kisoissa Suomi sijoittui lopulta yhdeksänneksi.
Tämän syksyn EM-lopputurnaus tarjoaa loistavan mahdollisuuden nousta seuraavalle tasolla. Runkopelaajamme Petteri Koposen johdolla pelaavat uransa parhaita vuosia, Euroopan huippuliigoissa. Uskon, että Susijengi etenee alkulohkostaan jatkoon ja lunastaa paikkansa pudotuspeleissä. Myötähäpeää ei tällä kertaa tarvitse kokea!