- Otetaan Ranskasta revanssi sitten finaalissa.
Näin tuumasi Sasu Salin Susijengin EM-kisaurakan avanneen Ranska-jatkoaikatappion jälkeen Yle Urheilun haastattelussa.
Heitto oli taattua Salinia, mutta kommenttiin oli upotettu myös totuuden siemen joukkueessa vallitsevasta itseluottamuksesta. Susijengissä tiedettiin ja tunnettin, että parhaalla pelillään se voisi kaataa minkä tahansa joukkueen Euroopassa. Kotiyleisönsä edessä pelannutta hallitsevaa EM-kultamitalistia vastaan se oli jo päässyt käytännössä heiton päähän voitosta.
Suomi oli kuitenkin läpi avausmatsinsa takaa-ajomatkalla, ja hurja taistelu vei Suomen vain jatkoajalle. Siitä ei koripallossa palkita lohdutuspisteillä. Seuraavassa pelissä nähtiin, että monelta pelaajalta olivat jalat jääneet Montpellierin lauantai-iltaan. Israel yllätti sunnuntaina Suomen aktiivisella peli-ilmeellään ottelun alussa housut kintuissa, eikä suomalaisilla ollut enää paukkuja toiseen peräkkäiseen kiriin alle 20 tunnin sisään. Eikä tappioita energiavajeen piikkiin täysin voinut laittaa - peli ei yksinkertaisesti näyttänyt siltä kuin Susijengin pelin pitäisi.
Selkä seinää vasten - ja seinästä läpi
'Malmin roskisdyykkarin' finaaliheitto kuulosti kahden pelin jälkeen haikealta vitsiltä. Monella saattoi olla usko kovilla jatkopaikan suhteen - ärsytettyä Venäjää, perushyvää Bosnia ja Hertsegovinaa sekä huippuvireistä Puolaa vastaan kun vaadittiin vähintään kaksi voittoa.
Venäjää vastaan Susijengi teki sen mitä piti. Huippuesitys se ei ollut, mutta turnauksen toinen yhden heiton ottelu kääntyi Suomelle.
Suomen peli on viime vuodet elänyt ja kuollut Petteri Koposen mukana. Koponen ratkaisi korillaan kylmän viileästi Venäjä-voiton, mutta pelinrakentelussa takamiestähti ei ollut turnauksessa päässyt toivottuun rooliin. Vastustajat olivat yksinkertaisesti saaneet puolustettua Koposen erinomaisesti pois mukavuusalueeltaan.
Bosnia ja Hertsegovina ei Koposen pysäyttämiseen kyennyt - eikä oikein mihinkään muuhunkaan. Suomi oli Bosniaa vastaan niin hyvä, että samanlaisella pelillä turnauksessa saattaisi todellakin kaatua mikä tahansa joukkue. Susijengi oli väläytellyt samanlaista puolustus- ja hyökkäyspelin juhlaa ajoittain syksyn harjoitusotteluissaan, mutta koko pelin mittaista tykitystä ei ollut vielä tältä joukkueelta nähty. Tänään se onnistui toisen jakson alkua lukuun ottamatta lähes täydellisesti.
Olympiakarsintapaikka on realismia
Suomi pelaa vielä Puolaa vastaan lopullisesta sijoituksestaan A-lohkon sarjataulukossa. Kakkossija on vielä mahdollinen - Ranska tuskin hävin häviää kahta viimeistä alkulohkopeliään.
Sen jälkeen tie vie Lilleen, jossa vuorossa on neljännesvälierä. Kaikki neljä peliään voittaneen Serbian välttäminen jatkopelissä olisi suotavaa, mutta Italiaa, Turkkia ja Saksaa vastaan tiistain kaltaisella pelillä Susijengillä on mahdollisuutensa. Kaksi vuotta sitten selvän 82-56-voiton Suomesta ottanut Espanja voisi olla liian kova pala - tosin näissä kisoissa yhden voiton ja kaksi tappiota kokenut neljän vuoden takainen Euroopan mestari ei ole vielä vakuuttanut.
Neljännesvälierän voitto olisi uskomattoman suuri asia suomalaiselle koripallolle. Puolivälierässä pelit jatkuvat tappiollakin, sillä turnauksen sijoille 3.-7. yltäneet palkitaan olympiakarsintapaikalla.
Jos Salinin heitto finaalista toteutuisi, se tietäisi suoraa paikkaa Rion olympialaisiin.
Niin pitkälle on tässä vaiheessa turha haikailla, mutta neljässä ensimmäisessä ottelussaan Susijengi on osoittanut sen, mistä päävalmentaja Henrik Dettmann on pitkään puhunut: Suomi todellakin voi voittaa EM-kisojen yksittäisessä ottelussa kenet tahansa.
Vielä parin yksittäisen ottelun voittaminen tarkoittaisi historiallista olympiakarsintapaikkaa. Siinä on Susijengille äärimmäisen kova - mutta realistinen tavoite.