Suomikoris elää taas taas huuma-aikaa. Susijengi keräsi EM-kisojen Helsingin lohkon otteluihinsa täysiä tupia, uuden supertähden Lauri Markkasen pelipaidat myytiin loppuun ja koripallo on puheenaiheena kouluissa ja työpaikoilla.
Samaan aikaan Koripalloliitossa ja kotimaisissa seuroissa mietitään vimmatusti, kuinka saada lajibuumi hyödynnettyä. Miesten Korisliigassa viime kauden ennätyksellinen katsojakeskiarvo oli keskimäärin 941 katsojaa ottelua kohden. Helsingin EM-otteluita kävi puolestaan seuraamassa yhteensä lähes 90 000 katsojaa, Susijengin kerätessä lehtereille yli 12 000 katsojaa per ottelu.
Koripalloliitto on ohjaamassa EM-kisojen voitot seuratyön kehittämiseen, mutta keskeinen kysymys kuuluu: kuinka saada edes osa Susijengi-faneista kotimaan liigan katsomoihin, kun kausi syyskuun lopussa taas alkaa. Tehtävä ei ole helppo – siirtyminen Helsingin Areenan huippuolosuhteista koripalloliigan halleihin ja koulusaleihin on raju.
- Olosuhteet ovat niin heikolla tasolla, että vaikeaa on. Siinä on se kehityskohde, mihin Korisliigan ja seurojen pitäisi pystyä panostamaan tulevaisuudessa, pääsarjaseura Kouvolan Kouvojen puheenjohtaja Sami Pousi toteaa Yle Urheilulle.
- Se väki, joka tulee Pyynikin halliin, ja jolla on muistikuva siitä, miltä koripallo Susijengin peleissä Helsingissä näytti... Niin kyllä meillä on tässä julmettu haaste, päivittelee puolestaan Tampereen Pyrinnön pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen.
- Me voimme saada uusia katsojia, mutta saammeko niitä pysyvästi? Se vaatii meiltä seuroilta paljon. Sekä uudenlaista paneutumista että vakavoitumista ottelutapahtumien suhteen.
Suomen maajoukkueen suosio ei tullut yhdessä yössä. Susijengi on pelaajiensa lisäksi huolellisesti rakennettu tuote, samoin Helsingin Areenassa nähdyt EM-maaottelut. Puitteet suurhallissa ovat toki huippuluokkaa, mutta pelin ympärille oli myös rakennettu muutakin ohjelmaa: oli kuuluttajat, tanssitytöt ja erätaukokilpailuja.
Korisliiga ei tuotteena vedä vertoja maajoukkueelle, mutta seurat ovat itsenäisesti tehneet jo pitkään töitä pelitapahtumiensa kehityksen kanssa: otteluista on yritetty tehdä kiinnostavia muillekin kuin vakifaneille.
- Sen pitää olla kaikkien seurojen tavoite. Pitää myös muistaa, että se laji itsessään on se tuote, mitä me markkinoimme, muistuttaa Lapuan Kobrien manageri Markku Turja.
Mutta myös kiinnostavien ja erityisesti paikallisten pelaajien rooli on iso. Kauden parin ajan joukkueessa palloilevien jenkkien lisäksi koriskaupungit tarvitsevat omia petterikoposia ja laurimarkkasia.
- Kyllähän totuus on se, että Markkanen on se persoona, joka löi itsensä läpi Susijengissä. Korisliigajoukkeuissakin pitää olla persoonia, jotka kiinnostavat katsojia. Pitäisi pyrkiä siihen, että on paikallisia tähtiä, Turja jatkaa.
Lisää halleja, paremmat puitteet
Kansainväliset arvokisat ja kotimainen liiga eivät tietenkään ole katsojaluvuiltaan suoraan vertailukelpoisia. EM-kotilohkon lukemat osoittavat kuitenkin kiinnostuksen ja potentiaalin koripallon kehitykselle Suomessa.
EM-kisojen pääsihteeri Ari Tammivaara vahvisti jo turnauksen aikana, että Koripalloliiton saamat voitot ohjataan suomalaisille koripalloseuroille. Rahan määrä, jakoperusteet ja käyttökohteet eivät ole vielä selvillä, mutta Yle Urheilun haastattelemien liigaseurojen keskuudesta kantautui selkeä yhteinen viesti:
Suomen koripallopaikkakunnille tarvitaan uusia halleja ja paremmat puitteet.
- Uusien katsojien saanti pelipaikoille on haastavaa, kun edelleen monessa paikassa pelataan jumppasalimeiningillä, Uudenkaupungin Korihaiden päävalmentaja ja valmennuspäällikkö Jarno Nikula muotoilee.
- Lähtisin lobbaamaan päättäjiä ja koittaisin saada mahdollisimman moneen kaupunkiin uusia hallivirityksiä. Mielestäni pelillinen taso liigassa on jo nyt Euroopan keskitasoa parempi, mutta ottelutapahtumien taso Saloa ja joitain muita paikkakuntia lukuun ottamatta ei. Ottelutapahtumat on vietävä puolapuusaleista eteenpäin, toteaa taas Salon Vilppaan päävalmentaja Joonas Iisalo.
Salossa on ollut oma korisbuuminsa jo hyvän aikaa. Vilpas oli viime kaudella 1 594 katsojan keskiarvollaan Korisliigan selkeä ykkönen, eikä Salohallin meininkiin yllä yksikään kotimainen liigaseura – katso Vilppaan Twitter-video kevään finaaleista alta.
Mutta yksi valopilkku ei riitä hilaamaan koko sarjaa eteenpäin.
- Markkinointiin pitää laittaa paukkuja ja lisätä näkyvyyttä. Toivon mukaan nyt tämä kaikki positiivinen energia EM-kisoista pystytään siirtämään näihin – myös resurssien puolesta, Iisalo painottaa.
- Jos niihin kahteen laitetaan kahden vuoden aikana paljon paukkuja, Korisliiga voi kehittyä jääkiekon jälkeen selkeästi isoimmaksi ja seuratuimmaksi urheilusarjaksi koko suomessa.
Tarvitaan suunnitelma
Iisalon puheet kotimaisen koripallon noususta jalkapallon ohi ovat rohkeita. Toisaalta Vilppaan kotipelien katsojakeskiarvo on jo nyt muutamaa Veikkausliiga-seuraa parempi, vaikka jalkapalloa pelataan Suomessa katsojakapasiteetiltaan kuitenkin koripalloa selkeästi isommilla kentillä.
- Ja jos ajatellaan jääkiekkoa, niin siellä tehtiin aikoinaan hienosti. Rakennettiin valtavat hallit joka paikkaan. Ja mikä on jääkiekon asema nyt? kysyy Lapuan Markku Turja.
Hallit eivät kuitenkaan rakennu hetkessä, eikä monella korispaikkakunnalla varmasti vuosiin. Korisliigan kehittäminen pitkällä tähtäimellä vaatii ajatustyötä.
- Rahan ruiskiminen sinne tänne ei auta. Pitää olla suunnitelma, miten tätä kehitystä lähdetään toteuttamaan. Se voi olla fasiliteettien ehostamista tai sitten ihan vaikka tapahtumien luomisen opettelua. Meillä on nyt hyvää tietoa, miten Susijengin pelit Helsingissä järjestettiin. Ne olivat hienosti luotuja tapahtumia, Karhu Basketin puheenjohtaja Vesa Ojala sanoo.
Toinen kehityskohde, johon seuroissa lisätukea haluttaisiin pitkällä tähtäimellä ohjata, on juniorityö. Tässä tuore buumi auttaa jo melkein itsestään – nuoret haluavat olla huomisen susijengiläisiä ja laurimarkkasia.
- Jos hypeä halutaan hyödyntää, niin kyllä junioripuolella on se paikka iskeä. Kun katsoo pihapelejä täällä Kouvolassa, niin kyllähän ne Markkasen, Salinin ja Koposen nimet siellä vilahtelevat, kertoo Kouvojen Sami Pousi.
- Ja jos nuoria saadaan harrastajiksi, sen mukana tulee myös muuta muuttoliikettä koriksen puolelle. Ensin tulevat vanhemmat mukana ja sitä kautta sponsorit.
Yle Urheilu jututti liigaseuroja yksitellen, mutta jokaisella koripallopaikkakunnalla tunnuttiin olevan samalla sivulla siitä, miten Korisliigaa ja koripalloa tulisi viedä Suomessa eteenpäin. Muiden lajien puserruksessa kotimaisen korisväen tulisi jatkossakin puhaltaa yhteen hiileen ja ponnistella yhdessä Koripalloliiton kanssa lajin viemisestä seuraavalle tasolle.
- Hallien ja juniorien lisäksi yksi kehityskohde olisi vielä se yhteinen ilmapiiri. Ettei ajatella, että jokin asia on liiton tehtävä ja toinen seurojen. Vaan että tehtäisiin yhdessä, toivoo Pyrinnön Jarmo Hakanen.
Lue myös
Historiallista koripallohuumaa – katso huippuhetket Susijengin EM-taistoista!