JOENSUU. ”Teemu, Teemu, Teemu!” Huudot raikaavat Mehtimäen hallissa, kun Joensuun Kataja nappaa neljännen voittonsa Helsingin Seagullsista ja varmistaa paikkansa korisliigan finaalissa.
Ratkaisevan välierän jälkeen Rannikon kasvoilta ei voi lukea mitään. Pelintekijä vastailee naama peruslukemilla paikallislehden toimittajan kysymyksiin. Kaikesta näkee, että tehtävä on vielä kesken. Rannikon ja Katajan toiseen Suomen mestaruuteen on matkaa neljä voittoa.
15 minuuttia ottelun päättymisen jälkeen ottelun suurin sankari astelee lopulta pukukoppikäytävälle annettuaan ensin ”ylävitoset” kaikille Katajan faniryhmään kuuluville.
Pelinäkemys puhdasta kultaa
Keskiviikkoaamuna Rannikko astelee Yle Urheilun haastatteluun. Ottelun päättymisestä on kulunut 12 tuntia. Hän myöntää, että ottelusarjan rasitus tuntuu kokeneen pelimiehen lihaksissa.
– Nyt on hyvä hetki keskustella siitä, kuinka yksi Suomen kaikkien aikojen koripalloilijoista näkee kenttätapahtumat. Hänellä on poikkeuksellinen kyky, jota sanotaan pelisilmäksi, peliälyksi tai pelinäkemykseksi.
Suomen kentiltä vastaavaa maestroa ei löydy ja koko Euroopassakin Rannikon kaltaisia taitureita on vain muutama.
– Pelinäkemys liittyy jääkiekkoon, jalkapalloon, koripalloon tai mihin tahansa pallopeliin. Minun mielestäni se on iso osa tätä pelaamista. Sen verran pitää kehua itseäni, että minulla se (pelinäkemys) on korkealla tasolla, sanoo Rannikko ja repeää nauramaan.
Millä tavalla opetat peliälyä tai pelinäkemystä? Se on hyvä kysymys.
– Moni on kysynyt minulta, minkä takia minulla on hyvä pelinäkemys. Se varmaan johtuu siitä, että olen pienestä pitäen katsonut paljon koripalloa. Minä en ole vain katsonut peliä vaan olen yrittänyt miettiä, miksi joku pelaaja on vapaana tai minkä takia joku tilanne kentällä tapahtuu.
Rannikon hyökkäyspään pelaamista kannattaisi jokaisen aloittelevan juniorikoripalloilijan saapua seuraamaan. Katsomalla oppii – niin Rannikkokin on toiminut. Hänen mukaan pelikäsitystä pystyy kehittämään samalla tavalla kuin muitakin ominaisuuksia.
– Minä en sanoisi niin, että joko sinulla on peliäly tai ei. Kaikilla sitä löytyy. Millä tavalla opetat peliälyä tai pelinäkemystä? Se on hyvä kysymys. Siihen ei juurikaan käytetä aikaa, lataa Rannikko.
– Mielestäni valmentajan pitäisi opettaa harjoituksissa asioita kädestä pitäen, jotta pelaaja sisäistää asian. Sitä kautta aivot raksuttavat hiukan paremmin ja sitten asioita alkaa tapahtua peliälyn kautta.
Tekee joukkuekavereistaan parempia
Rannikko kuljettaa pallon hyökkäysalueelle, nostaa pikkurillin ja etusormensa ylös sovitun kuvion merkiksi. Ensin hän käyttää Vesa Mäkäläisen asettaman skriinin, jolla hän hankkii itselleen tilaa. Laidassa puolustaja nukahtaa hetkeksi ja Jarekius Bradley leikkaa korille. Rannikko tarjoilee millimetrin tarkan syötön ja amerikkalaisvahvistus nostaa Katajalle kaksi pistettä.
Yksinkertaista koripalloa. Tai Rannikko saa ainakin asiat näyttämään kentällä erittäin helpoilta. Rannikko huokuu tiukassakin paikassa rauhallisuutta, eikä hänellä ole koskaan kiire pallon kanssa. Kaikki liikkeet ja ratkaisut tuntuvat loppuun asti harkituilta, vaikka päätökset on tehtävä salamannopeasti.
Viidennessä välieräottelussa Rannikko heitti 18 pistettä ja antoi 10 syöttöä.
Minä käyn läpi jo ennen peliä tiettyjä tilanteita.
– Tärkein juttu pelintekijälle on ymmärtää, mistä korin voi tehdä. Kentällä on varmasti vastassa heikompi puolustaja, joku pelaaja ei kenties liiku niin hyvin sivuttain ja sitä hyödynnetään skriinitilanteissa. Se asia pitää vain hahmottaa ja elää pelin mukana.
– Jos taas pelaaja on tehnyt pari koria peräkkäin, niin herranjestas, totta kai pallo pitää pelata hänen käsiinsä. On erittäin todennäköistä, että hän tekee myös kolmannen korin, Rannikko avaa hyökkäyspelin filosofiaansa.
Nämä asiat tapahtuvat kentän puolella, mutta Rannikko käyttää reilusti aikaa vastustajan analysointiin jo ennen ottelun alkua.
– Vastustaja vaihtaa puolustusmuotoja otteluiden aikana useasti. Minä käyn läpi jo ennen peliä tiettyjä tilanteita. Ottelun aikana pitää sitten soveltaa asioita, jotta pystyisimme tekemään mahdollisimman helppoja koreja.
”Moni pelaaja näkee vain oman ratkaisun”
Rannikko ei ole luonut uraansa ainoastaan maagisen syöttötaidon varaan. Turkulaislähtöinen pelaaja on pystynyt aina hyökkäyspäässä myös omiin ratkaisuihin.
Viidennessä välierässä Seagullsia vastaan Rannikko ylitti 1000 pisteen rajan pudotuspeleissä pelattuaan vain 69 peliä. Samanlaista jälkeä takamiesvirtuoosi teki myös ammattilaisvuosinaan Euroopan huippusarjoissa.
– Oman heiton ottaminen on tärkeää. Jos itse ei pysty ratkaisemaan, silloin puolustus ei joudu auttamaan niin paljon. Jokaisen pelaajan tulisi tehdä itsestään vaarallinen. Puolustus joutuu reagoimaan ja auttamaan, jos sinulla on kaukoheitto- tai ajouhka kohti koria, Rannikko tietää.
– Sen takia joku pelaaja jää usein vapaaksi, ja silloin pystyy antamaan vapauttavan syötön. Pitää kuitenkin elää pelin mukana. Jos itsellä on hyvä heittopäivä, silloin otan heittoja enemmän.
Puolustaja tekee aina päätökset. Siihen on kyettävä reagoimaan.
Taikuri Rannikon tietokone pään sisällä on useamman siirron edellä vastustajaa. 13 vuotta Euroopan huippusarjoissa viettänyt takamies tietää jo etukäteen, mitä kentällä tapahtuu ja kenelle pallo kannattaa toimittaa.
– Kyllähän sitä jonkun verran tapahtumia näkee etukäteen, naurahtaa Rannikko.
Nopeasti vakavoituva Rannikko on myös poikkeuksellisen hyvä avaamaan peliä tilanteiden jälkeen. Hänen analyysejään myös valmentajat kuuntelevat.
– Puolustaja tekee aina päätökset. Siihen on kyettävä reagoimaan. Tärkeintä on se, että pystyy nopeasti tekemään päätökset: onko minulla heittopaikka, annanko syötön, onko iso mies vapaana korin alla vai missä apupuolustus on sillä hetkellä.
Moni pelaaja näkee vain oman ratkaisun, mutta tärkeämpää olisi nähdä toinen tai kolmas optio. Todennäköistä on, että vasta se kolmas pelaaja on tilanteessa vapaana, ja pallo pitää pystyä toimittamaan sinne. Se ei tarkoita sitä, että antaisin joka kerta vapauttavan syötön.
Yle näyttää miesten korisliigan finaalit Katajan ja Vilppaan välillä kolmannesta finaalista ratkaisuun saakka.